Loe

Freud unien akvaariossa

Jussi Tossavainen, Helsingin Sanomat

Jussi Tossavainen, Helsingin Sanomat

Vanemuine-teatterin valovoimaiset esiintyjät ovat mahdottoman monipuolisia.

TAMPERE. Tarttolaisen Vanemuine-teatterin vierailu ei paljon tamperelaisia liikauttanut. Hällä-teatteri oli käytännöllisesti katsoen tyhjä. Olisi kannattanut liikuttaa luitaan, sillä venäläinen Saša Pepeljajev on yksi kiinnostavimmista, oudoimmista ja hauskimmista tanssiteatterin tekijöistä.

Myös Vanemuisen valovoimaiset esiintyjät osoittautuivat mahdottoman monipuolisiksi. Heistä on vaikea erottaa, kuka on näyttelijä ja kuka tanssija.

Pepeljajevin ohjaama Sigmund & Freud ei todellakaan kuvita Freudin elämää, vaan esittelee unimaailman, missä absurdius on vallitseva normi. Vellomme vapaan assosiaation kudelmissa, jossa yllätys seuraa toistaan. On siellä toki herra Freud itsekin.

Tai lukuisia freudeja ja mustia tekopartoja sekä dobbelgängereitä. Kuka tahansa voi olla tässä esityksessä Freud. Hän näyttäytyy naisena, lapsena tai jopa hauvelina, jonka kanssa harrastetaan koiratanssia!

Freudilaista symboliikkaa viljellään tietenkin yllin kyllin. On liljoja, laukkuja, peilejä ja tietenkin banaani. Jossain vaiheessa katsojana katoaa halu ymmärtää ja päästä käsiksi tekijän aivoituksiin. Se alkaa vaikuttaa jopa mahdottomalta. Pepeljajevilla täytyy olla itsellään kyky sukeltaa alitajuiseen ilman päivätajunnan sensuuria.

Liikekieli on läpsyttelyineen kaikkineen lähes yhtä kekseliästä kuin aina.

Loistavia tanssijoita hyödynnetään myös maustamalla kokonaisuutta muutamilla balettipastisseilla. Musiikkina käytetään Johann Strauss nuoremman kepeitä renkutuksia, mutta tietenkin mahdollisimman outoina musiikkitallenteina.

Sinänsä hauska vitsi oli pistää esiintyjät laulamaan (kehnosti) kuorossa toisen Straussin eli Richardin kuulua Also sprach Zarathustraa.

Reaaliaikaista videokuvaa miksataan ja manipuloidaan kiehtovasti ja unenomaisuutta korostaen. Viimeistään niissä menevät tajunnan tasot lopullisesti sekaisin.

Pepeljajevin ainoa perussynti on teosten julmettu pituus. Joskus materiaalia riittää koko kestolle, mutta usein tiivistäminen tekisi hyvää. Tämä kulkee niillä rajoilla. 

24.05.2009